Kuinka käynnistää synnytys?
Synnytys käynnistetään sairaalassa lääketieteellisin menetelmin, joita ovat ballonki, kohdunkaulaa kypsyttävä lääke, kalvojen puhkaisu ja oksitosiinitiputus. Menetelmä valitaan kohdunkaulan kypsyyden ja käynnistyksen syyn mukaan.
Kotona et pysty luotettavasti pakottamaan synnytystä käyntiin, vaikka esimerkiksi kävely tai seksi saattavat tukea kehon omaa valmistautumista loppuraskaudessa.
Vuonna 2024 synnytyksistä käynnistettiin ennätykselliset 36,5 prosenttia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perinataalitilasto. Käynnistys on siis yksi yleisimmistä synnytykseen liittyvistä toimenpiteistä Suomessa.
Milloin synnytys käynnistetään?
Raskaus kestää normaalisti 37–42 raskausviikkoa, ja suurin osa synnytyksistä käynnistyy itsestään supistuksilla tai lapsivedenmenolla. Käynnistystä harkitaan, kun raskauden jatkamisen riskit äidille tai lapselle arvioidaan suuremmiksi kuin itse käynnistämiseen liittyvät riskit.
Yleisimmät syyt ovat yliaikainen raskaus ja lapsivedenmeno ilman omien supistusten alkamista. Nämä kaksi syytä kattavat yhdessä noin 50–60 prosenttia kaikista käynnistyksistä.
Muita syitä ovat muun muassa pre-eklampsia, raskausdiabetes, sikiön kasvun hidastuma, poikkeava sikiön sydänkäyrä sekä kaksosraskaus.
Käynnistysten määrä on kasvanut tasaisesti: vuonna 2000 osuus oli 14 prosenttia ja vuonna 2022 jo 35 prosenttia.
Ensisynnyttäjien synnytyksistä käynnistettiin samana vuonna jopa 42 prosenttia. Käynnistys on siis yleisempää ensisynnyttäjillä ja yli 40-vuotiailla synnyttäjillä. Käynnistykselle tulisi kuitenkin aina olla lääketieteellinen syy, sillä käynnistys voi itsessään lisätä synnytyspoikkeavuuksien riskiä.
Lue myös: Kuinka helpottaa krapulaa?
Miten synnytys käynnistetään sairaalassa?
Ennen käynnistysmenetelmän valintaa lääkäri tutkii kohdunkaulan kypsyyden sisätutkimuksessa. Kypsyys on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa käynnistyksen onnistumiseen. Käytettävät menetelmät ovat:
Ballonki, joka laitetaan kohdunkaulaan mekaanisesti avaamaan kohdunsuuta.
Prostaglandiini, esimerkiksi misoprostoli, joka pehmentää ja kypsyttää kohdunkaulaa. Lääke annostellaan tavallisesti suun kautta kahden tunnin välein, kunnes säännölliset supistukset alkavat.
Kalvojen puhkaisu eli amniotomia, joka tehdään, kun kohdunsuu on auki noin 2–4 senttimetriä. Toimenpide on kivuton ja saa kohdun useimmiten supistelemaan tunnin sisällä.
Oksitosiinitiputus, jolla vahvistetaan tai käynnistetään supistuksia suonensisäisesti, usein yhdistettynä muihin menetelmiin.
Jos kohdunkaula on käynnistyksen alkaessa vielä epäkypsä, koko prosessi voi kestää useita päiviä. Ensisynnyttäjillä tarvitaan uudelleensynnyttäjiä useammin useamman menetelmän yhdistelmää.
Kotikonstit, joita raskaana olevat kokeilevat
Internet on täynnä vinkkejä synnytyksen käynnistämiseksi kotona, mutta harvan menetelmän tehosta on tieteellistä näyttöä. Suomessa tunnetuin kotikonsti on niin sanottu kolmen S:n keino: siivous, sauna ja seksi.
Seksillä on ainakin teoreettinen mekanismi tukenaan: siemenneste sisältää luonnon omaa prostaglandiinia, ja orgasmi vapauttaa oksitosiinia, joka saa kohdun supistelemaan. Menetelmästä ei ole haittaa, joten sitä voi turvallisin mielin kokeilla, jos siltä tuntuu.
Kävely on toinen yleisesti suositeltu keino. Kehon liike ja painovoima saattavat auttaa vauvaa laskeutumaan kohti kohdunsuuta, eikä kevyestä liikunnasta ole haittaa raskauden loppuvaiheessa.
Nännihieronta puolestaan voi käynnistää voimakkaita supistuksia nopeastikin, joten siihen kannattaa suhtautua varoen ja lopettaa, jos supistukset tuntuvat liian rajuilta. Vadelmanlehtiteetä ja saunomista käytetään Suomessa perinteisesti, mutta kummankaan vaikutuksesta synnytyksen käynnistymiseen ei ole tutkimusnäyttöä.
Mitä riskejä käynnistämiseen liittyy?
Jos kohdunkaula on epäkypsä, käynnistys epäonnistuu tavallista useammin ja voi johtaa pitkittyneeseen tai pysähtyneeseen synnytykseen sekä sikiön hapenpuutteeseen synnytyksen aikana, kertoo Duodecimin Terveyskirjasto.
Käynnistetyssä synnytyksessä joka neljäs ensisynnyttäjä ja joka kymmenes uudelleensynnyttäjä päätyy lopulta keisarileikkaukseen. Käynnistys itsessään ei kuitenkaan lisää vastasyntyneen terveysriskejä, jos käynnistyksen syy on selvä ja lääketieteellisesti perusteltu.
Kotikonsteista risiiniöljyä ei suositella missään tilanteessa. Se aiheuttaa herkästi pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja elimistön kuivumista, ja se voi laukaista hallitsemattoman voimakkaita supistuksia.
Riski korostuu erityisesti aiemmin keisarileikatuilla, joilla kohdussa on arpikudosta. Jos raskaus ei ole vielä täysiaikainen tai epäilet jonkin keinon turvallisuutta, kysy asiasta ensin neuvolasta tai synnytyssairaalasta.
Milloin kannattaa ottaa yhteyttä sairaalaan?
Ota heti yhteyttä synnytysyksikköön, jos lapsivesi menee kotona, jos ilmenee runsasta verenvuotoa tai jos huomaat sikiön liikkeiden selvästi vähentyneen. Näissä tilanteissa asiaa ei kannata jäädä pohtimaan kotikonstien avulla.
Usein kysytyt kysymykset
Sairaala arvioi tilanteen yksilöllisesti, kun raskaus etenee selvästi yliaikaiseksi, sillä istukan toiminta voi tällöin alkaa heiketä. Tarkka ajankohta riippuu aina äidin ja sikiön voinnista.
Kotikonsteilla ei voida luotettavasti pakottaa synnytystä käyntiin, mutta osa niistä, kuten kävely ja seksi, on turvallisia kokeilla. Risiiniöljyä ei sen sijaan pidä käyttää, sillä siihen liittyy sekä äidin että sikiön kannalta tarpeettomia riskejä.
Yleisimmät syyt ovat yliaikainen raskaus ja lapsivedenmeno ilman omien supistusten alkamista. Nämä kaksi syytä selittävät yhdessä yli puolet kaikista käynnistyksistä Suomessa.
Kesto vaihtelee kohdunkaulan kypsyyden mukaan muutamasta tunnista useisiin päiviin. Epäkypsä kohdunkaula pidentää prosessia, kun taas valmiiksi pehmeä ja auki oleva kohdunsuu nopeuttaa käynnistymistä.
