Kuinka säästää rahaa pienillä tuloilla?
Rahaa voi säästää myös pienillä tuloilla, mutta se vaatii eri lähestymistavan kuin suurituloisten säästöoppaat yleensä neuvovat.
Kyse ei ole latte-efektistä tai kahvikupin hinnasta, vaan siitä, mihin isoihin menoeriin pystyy oikeasti vaikuttamaan ja miten teet säästämisestä automaattista.
Säästäminen alkaa menojen kartoituksesta
Ennen kuin säästät euroakaan, sinun täytyy tietää, mihin rahat menevät. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta useimmat ihmiset aliarvioivat ruoan, liikenteen ja pienten toistuvaismaksujen yhteismäärän jopa satoja euroja kuussa.
Käytännöllisin tapa on käydä kolmen kuukauden tiliotteet läpi ja ryhmitellä menot kategorioihin: asuminen, ruoka, liikenne, viihde, vakuutukset ja muut toistuvat maksut.
Kolmen kuukauden otos tasoittaa epäsäännöllisten menojen, kuten auton huollon tai hammaslääkärikäynnin, vaikutuksen.
Kelan vuoden 2023 perusturvaselvityksen mukaan perusturvan varassa elävän kotitalouden menoista noin 40 prosenttia kuluu asumiseen. Se on menoerä, johon on vaikea vaikuttaa nopeasti – mutta muut kategoriat ovat usein muovattavissa.
Isot menoerät ratkaisevat enemmän kuin pienet
Pienituloinen ei pelasta talouttaan jättämällä tilaamatta Netflix-tilauksen. Se on 15 euroa kuussa. Ruokakulut sen sijaan voivat olla 300–500 euroa kuussa yksinasuvalla, ja niihin voi vaikuttaa merkittävästi ilman, että elintaso romahtaa.
Konkreettisia tapoja leikata ruokakuluja:
- Tee viikkosuunnitelma ennen kauppaan menoa. Suunnittelematon ostaminen on kallein tapa käydä kaupassa.
- Suosi kaupan omia merkkejä. Lidlin tai K-Kaupan omien merkkien tuotteet ovat tyypillisesti 20–40 prosenttia edullisempia kuin tunnetut brändit, ja laatu on lähes poikkeuksetta riittävä.
- Hyödynnä Foodie.fi:n tai S-ryhmän tarjoushälytykset. Peruselintarvikkeiden ostaminen tarjoushinnalla vaatii hieman suunnittelua, mutta säästö on helposti 30–60 euroa kuussa.
- Pakasta ylijäämät heti. Ruokahävikki on suomalaisen kotitalouden keskimäärin 23 kiloa vuodessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan – ja se on suoraan rahaa roskakoriin.
Liikenne on toinen suuri menoerä. Jos käytät omaa autoa, laske sen todelliset kuukausikustannukset: polttoaine, vakuutus, verot ja huollot yhteenlaskettuna. Monessa kaupungissa joukkoliikenne on 50–100 euroa kuussa, kun auto maksaa helposti 400–600 euroa.
Tee säästämisestä automaattista
Pienituloisen suurin haaste ei ole motivaatio vaan se on se, että kuun lopussa ei yksinkertaisesti jää mitään säästöön. Tähän auttaa yksi käytännön ratkaisu: siirrä säästettävä summa toiselle tilille heti palkanmaksupäivänä.
Summan ei tarvitse olla suuri. Kymmenkin euroa kuussa on parempi kuin nolla. Automaattinen siirto poistaa päätöksenteon tilanteessa, jossa tahdonvoima on koetuksella.
OP:n, Nordean ja S-Pankin mobiilisovelluksissa voi asettaa toistuvan siirron minuuteissa. Erillinen säästötili, jolle ei liity korttia, vähentää houkutusta käyttää varoja arjen ostoksiin.
Hyödynnä yhteiskunnan tukimuodot täysimääräisesti
Moni pienituloinen jättää hakematta tukia, joihin on oikeutettu, joko tietämättömyyttä tai hakuprosessin hankaluuden vuoksi. Yleisimmin alikäytetyt tukimuodot ovat:
Asumistuki. Kelan yleinen asumistuki on tarkoitettu pienituloisille vuokralaisille. Vuonna 2024 tuen saaja sai keskimäärin 383 euroa kuussa. Jos asut vuokralla etkä ole hakenut asumistukea, tarkista oikeutesi Kelan verkkosivuilta.
Ruoka-apu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat, Yhteinen pöytä -verkosto ja Pelastusarmeija jakavat ruoka-apua sadoissa toimipisteissä ympäri Suomea. Ruoka-avun hakeminen ei vaadi erityistä todistusta taloudellisesta tilanteesta.
Sosiaalinen luototus. Jos sinulla on pieniä mutta hallitsemattomia velkoja, kunnan sosiaalinen luototus voi yhdistää ne yhdeksi edullisemmaksi lainaksi. Palvelu on käytössä useimmissa suurissa kaupungeissa.
Velka on säästämisen pahin vihollinen
Kulutusluottojen, osamaksujen ja pikavippien korot syövät pienituloiselta enemmän kuin miltään muulta ryhmältä.
Finanssivalvonnan mukaan kulutusluottojen korko oli Suomessa keskimäärin noin 12–14 prosenttia vuonna 2023. Se tarkoittaa, että 1 000 euron velka maksaa korkona 120–140 euroa vuodessa ilman, että saldo pienenee euroakaan.
Jos sinulla on kulutusluottoja, säästäminen kannattaa aloittaa niiden maksamisesta. Velan korko on negatiivinen sijoitustuotto: jokainen euro, jolla maksat kulutusluottoa pois, tuottaa 12–14 prosenttia vuodessa enemmän kuin mikään säästötili.
Poikkeus on pieni puskuri. Taloudellisen tutkimuksen, muun muassa Suomen Pankin selvitysten mukaan yllättävät menot ovat yleisin syy, miksi ihmiset ottavat pikavippejä.
Siksi 200–300 euron hätärahaston kerryttäminen ennen velanmaksun täysipainottamista on perusteltua.
Lue myös: Kuinka QR-koodi luetaan?
Usein kysytyt kysymykset
Aloita pienestä: siirrä palkanmaksupäivänä automaattisesti 10–20 euroa erilliselle säästötilille. Samanaikaisesti käy läpi toistuvat tilaukset ja jäsenyydet – monet ihmiset maksavat palveluista, joita he eivät enää käytä. Pienet muutokset ruokaostoksissa, kuten kaupan omien merkkien suosiminen, voivat säästää 30–50 euroa kuussa ilman elintason laskua.
Ensin hätärahastoon: 200–300 euron puskuri kattaa yllättävät menot ilman pikavippiä. Sen jälkeen kalliimpien kulutusluottojen maksaminen on tehokkain ”sijoitus”. Vasta sen jälkeen on mielekästä siirtää rahaa säästötilille tai sijoittaa.
Kulutusluottojen tapauksessa velka kannattaa maksaa pois ennen pitkäjänteistä säästämistä, koska lainan korko on yleensä korkeampi kuin säästötilin tuotto. Asuntolainan tapauksessa tilanne on erilainen, silloin rinnakkainen säästäminen on järkevää.
Kelan sosiaaliturvaneuvonta (puh. 020 634 0000) auttaa selvittämään, mihin tukiin on oikeutettu. Takuusäätiö neuvoo velkaongelmissa ja tarjoaa maksutonta talousneuvontaa. Kuntien sosiaalitoimistot voivat myöntää toimeentulotukea tilapäiseen kriisitilanteeseen.
