Kuinka säästää lämmityskuluissa?

Lämmityskuluissa säästää tehokkaimmin yhdistämällä kolme keinoa: sisälämpötilan maltillinen lasku, lämmitysjärjestelmän säännöllinen huolto ja rakennuksen eristyksen parantaminen.

Jo yhden asteen pudotus huonelämpötilassa vähentää lämmitysenergian kulutusta noin 5 prosenttia, kertoo valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.

Lämmitys muodostaa tyypillisesti 50–60 prosenttia kodin koko energiankulutuksesta, joten pienetkin muutokset näkyvät suoraan laskussa. Suurempi säästö vaatii investointeja, kuten lämmitysmuodon vaihtoa tai lisäeristystä, ja niiden kannattavuus riippuu aina talon nykyisestä lämmitystavasta sekä vuotuisesta kulutuksesta.

Sisälämpötilan pudottaminen tuo nopeimman säästön

Halvin tapa pienentää lämmityslaskua ei vaadi remonttia eikä euroakaan investointia. Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Veli-Matti Virtanen suositteli alkuvuodesta 2026 pakkaskaudelle seuraavia sisälämpötiloja:

• Oleskelutilat: 20 astetta
• Makuuhuoneet: 18 astetta
• Kylpyhuoneet: 22 astetta
• Varastotilat: 7 astetta

Lämpötilaa ei kannata laskea pysyvästi alle 18 asteen, sillä liian kylmä sisäilma vaikuttaa asumisterveyteen. Silti liikkumavaraa löytyy useimmista kodeista ylöspäin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuolloinen tutkija Ulla Haverinen-Shaughnessy totesi vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessaan, että suomalaiskotien lämpötila on 40 prosenttia ajasta yli 23 astetta.

Ylilämpö ei ainoastaan nosta laskua vaan lisää myös väsymystä ja asumistyytymättömyyttä. Kaihtimien ja verhojen pitäminen kiinni illalla vähentää lämmönkarkaamista ikkunoista, kunhan patterit ja termostaatit jäävät niiden ulkopuolelle.

Lämmitysjärjestelmän huolto vähentää kulutusta

Väärin säädetty tai huoltamaton järjestelmä kuluttaa energiaa turhaan. Motivan asiantuntija Minna Tolvanen muistuttaa, että patteriverkoston tasapainotus ja termostaattien kunto kannattaa tarkistaa aina ennen pakkaskautta.

Ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteiston eli LTO:n puhtaus ja glykolipitoisuus vaikuttavat suoraan sen hyötysuhteeseen. Tuloilman lämpötila kannattaa asettaa 16–18 asteen välille, jolloin ilma vaihtuu tehokkaasti eikä lämmin ilma jää katonrajaan.

Kun järjestelmä toimii suunnitellusti, sähköisiä lisälämmittimiä ei yleensä tarvita ollenkaan.

Eristys ja tiiveys ratkaisevat pitkän aikavälin lämpöhäviön

Rakenteiden kautta karkaava lämpö on monessa vanhassa pientalossa suurin yksittäinen hukka. Yli 50 vuotta vanhat tai teknisesti toimimattomat ikkunat kannattaa uusia energiamerkinnältään tehokkaisiin malleihin.

Ulkoseinien lisäeristys onnistuu järkevimmin julkisivuremontin yhteydessä, jolloin rakenne eristetään ulkopuolelta. Yläpohjan lisäeristys estää lämmön karkaamisen kattoa kohti, jossa monen vanhan talon lämpöhäviö on suurimmillaan.

Aurinkopaneelit eivät vähennä lämmitystarvetta suoraan, mutta ne kasvattavat kodin energiaomavaraisuutta ja suojaavat sähkön hinnanvaihtelulta.

Lämmitysmuodon vaihto kannattaa tietyissä tilanteissa

Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna on esittänyt energianeuvonnassa käytetyn nyrkkisäännön: jos öljyä kuluu yli 3 000 litraa vuodessa, maalämpöön siirtymistä kannattaa harkita vakavasti.

Jos talossa on sekä vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä että sähkölämmitys, maalämpöä kannattaa harkita jo noin 35 000 kilowattitunnin vuosikulutuksella. Maalämpöön ei sen sijaan kannata siirtyä, jos talossa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa valmiina.

Motivan pientaloille eri energiahinnoilla laskemat esimerkkilaskelmat ovat toistuvasti osoittaneet, että suora sähkölämmitys ja öljylämmitys ovat käyttökustannuksiltaan pientalon kalleimpia lämmitysmuotoja.

Investoinnin kannattavuus riippuu kuitenkin aina rakennuksen kunnosta, korkotasosta ja asumistottumuksista, joten päätöksen tueksi kannattaa tehdä tapauskohtainen laskelma esimerkiksi Motivan lämmitystapojen vertailulaskurilla.

Lue myös: Kuinka usein lakanat pitää vaihtaa?

Valtion tuet lämmitysremonttiin muuttuivat vuonna 2026

Lämmitysremontin tukikenttä ei ole vuonna 2026 sama kuin aiemmin. Elinvoimakeskuksen suora avustus öljy- tai maakaasulämmityksestä luopuville päättyi: hakemus piti jättää viimeistään 25.5.2026 ja remontin valmistua 31.8.2026 mennessä.

Avustus oli 4 000 euroa siirryttäessä maalämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön, ja 2 500 euroa muihin ei-fossiilisiin järjestelmiin.

Verohallinnon kotitalousvähennys on edelleen käytössä. Tavanomaisesta remonttityöstä vähennyksen saa 35 prosenttia työn osuudesta, enintään 1 600 euroa henkilöä kohden vuodessa, 150 euron omavastuun jälkeen.

Hallitus on esittänyt tälle väliaikaista korotusta 40 prosenttiin ja 2 100 euroon vuosille 2026–2027 takautuvasti 1.1.2026 alkaen, mutta tarkan voimaantulon kannattaa varmistaa Verohallinnon sivuilta.

Öljylämmityksestä luopumisesta saa erillisen, korotetun kotitalousvähennyksen: 60 prosenttia työn osuudesta, enintään 3 500 euroa, voimassa vuoteen 2027 asti. Elinvoimakeskuksen avustusta ja kotitalousvähennystä ei voi yhdistää samaan remonttiin, joten valinta kannattaa tehdä oman laskelman perusteella.

Usein kysytyt kysymykset